Suomi

Substantiivi

pytty (1-C) (monikko pytyt)

  1. pyöreäpohjainen yl. puinen kannellinen tai kanneton astia
  2. (arkikieltä) vankilan eristysselli
    Siitä seurasi kolmepäivää pyttyä.
  3. (arkikieltä) polttomoottorin sylinteri
    Kone kylmänä auto käy kolmella pytyllä ja savuttaa pahan kerran eikä pysy käynnissä ilman kaasua. (9xxfin.com)
    puhua kahdeksalla pytyllä
  4. (arkikieltä) pokaali
    Helsinki City Marathonilla miesten ”pytty” on muhkeampi kuin naisten. (is.fi)
  5. (arkikieltä) WC-istuin, potta
    Kyköttää pytyllä

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpyt̪ːy/
  • tavutus: pyt‧ty

Taivutus

Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pytty pytyt
genetiivi pytyn pyttyjen
partitiivi pyttyä pyttyjä
akkusatiivi pytty;
pytyn
pytyt
sisäpaikallissijat
inessiivi pytyssä pytyissä
elatiivi pytystä pytyistä
illatiivi pyttyyn pyttyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pytyllä pytyillä
ablatiivi pytyltä pytyiltä
allatiivi pytylle pytyille
muut sijamuodot
essiivi pyttynä pyttyinä
translatiivi pytyksi pytyiksi
abessiivi pytyttä pytyittä
instruktiivi pytyin
komitatiivi pyttyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pyty-
vahva vartalo pytty-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

pyttytuomio, sottapytty, suttupytty, taikinapytty, vessanpytty, viilipytty, voipytty

Aiheesta muualla

  • pytty Kielitoimiston sanakirjassa